"Se on tavallaan semmosta jatkuvaa yhdessä kehittämistä" : tiedonhallinta verkostoituneiden yritysten toiminnan ja oppimisen mahdollisuutena

Goals. The main focus of my Master's thesis was to discuss knowledge management as a part of activity and learning in the networked and diverged business. The research sites composed of two companies operating in separate (packaging and energy) branches. Thus it was interesting to study what possible influences and consequences diverse branches, products (package and electric component) with their life cycle and production processes might have in knowledge management. The aim was also to comprehend similarities and differences in object of activity, knowledge management and network in order to see the possible impacts on the development of the company's operations and activities as well as learning of the personnel. Theoretical framework. The thesis is based on developmental work research which has its roots in cultural-historical activity theory. The core concept of the framework is object-oriented, culturally mediated activity. It is an approach which combines scientific study, practical development work and learning. Essential is the role of the object that motivates human activity and its development. The key notions, knowledge management and network, have been discussed in the light of economics and educational sciences. The concept of learning in the thesis rests on expansive learning and investigative learning. Methods. The data for my thesis was gathered in dialogical workshops which are based on the socio-technical theory and method called work conference. Both quantitative and qualitative methods were used for the analysis of the data. Quantitative analysis was used to become familiar with the structure of the discussion in the workshops. The themes of research questions' - object of activity, knowledge management and network were analysed using qualitative analysis. The comparison of the two companies was carried out also by qualitative method. The thread of my analysis was to connect the findings into the production processes and the common object of the companies' activities. Results and Conclusions. The products of the researched companies proved to be technically demanding and competence-based items. The package is a separate product where as electric component is one part in an energy production entity. The life cycle of these products were different which meant that knowledge management related to them was diverse. The stress of knowledge management was in the phase of product design in both cases. The need of knowledge shrank when the package moved to the production phase. In case of the electric component the knowledge management was essential through the product life cycle since the development of the electric component continued also in the production phase. The customer's role as a knowledge producer is of paramount importance, also in case of knowledge held by the customer's other partners. External networks were stratified including the company's internal net, the external immediate net and the external remote net. Furthermore in the Electric company there was a bipolar internal net around which the knowledge management was intertwined. Expansion and deepening of network collaboration came up clearly as one way to improve knowledge management. Product and activity concepts showed also to be possible methods to develop networks and their knowledge management in order to support collaboration within network partners. The internal networks can be developed in a similar manner. The development of the concepts as co-development with network partners would make it possible to share competencies in order to contribute learning and expertise. The motives of learning would be embedded in the motives and interests of the common activity as the motives gears the learning actions.Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella tiedonhallintaa verkostoituneiden yritysten toiminnassa ja oppimisessa. Tutkimuskohteena oli kaksi eri toimialoilla (pakkausalalla ja energia-alalla) toimivaa yritystä, joten kiinnostavaa oli tarkastella, onko toimialoilla, tuotteilla (pakkaus ja sähkökomponentti) ja niiden elinkaarilla sekä tuotantoprosesseilla vaikutusta tiedonhallintaan. Tavoite oli myös nähdä, miten yritysten väliset yhtäläisyydet ja eroavaisuudet toiminnan kohteessa, tiedonhallinnassa ja verkostossa vaikuttavat yritysten toiminnan kehittämiseen ja oppimiseen. Käsitteellinen viitekehys. Tutkimukseni perustana on toiminnan teoriaan pohjautuva kehittävä työntutkimus, jonka peruskäsite on kohteellinen, kulttuurisesti välittynyt toiminta. Kyseessä on lähestymistapa, joka yhdistää tutkimuksen, käytännön kehittämistyön ja oppimisen. Toiminnan teoriassa keskeistä on toiminnan kohde inhimillistä toimintaa ja sen kehitystä määrittävänä tekijänä. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä tiedonhallintaa ja verkostoa on vertailtu taloustieteiden ja kasvatustieteiden näkökulmien valossa. Oppimisen tarkastelun perustana ovat olleet ekspansiivinen oppiminen ja tutkiva oppiminen. Menetelmät. Tutkielman aineisto kerättiin dialogisessa työpajassa, joka perustuu työkonferenssi-nimiseen menetelmään. Aineiston analyysissä käytin sekä määrällistä että laadullista menetelmää. Määrällisellä analyysillä tarkasteltiin työpajojen keskustelun rakennetta. Laadullisella analyysillä syvennyttiin tutkimuskysymysten teemoihin - toiminnan kohteeseen, tiedonhallintaa ja verkostoon. Laadullisella analyysillä toteutettiin myös tutkittujen yritysten vertailu. Analyysiyksikkönä, joka nousi aineistosta, käytin yhden henkilön esittämää puheenvuoroa, jossa hän kuvaa, kertoo tai analysoi puheena olevaa toiminnan kohdetta, tiedonhallintaa tai verkostoa. Tutkimuslöydösten kiinnittäminen yritysten tuotantoprosessiin ja yhteiseen toiminnan kohteeseen on ollut analyysini punainen lanka. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkittujen yritysten toiminnan kohde, pakkaus ja sähkökomponentti, näyttäytyivät teknisesti vaativina, osaamiseen perustuvina tuotteina. Pakkaus on oma itsenäinen tuote. Sähkökomponentti asiakkaan energialaitoksen komponentti. Kohteiden elinkaari osoittautui erilaiseksi, jolloin myös niihin kohdistuva tiedonhallinta sai erilaisen painotuksen. Molemmissa kohteissa tiedontarve painottui tuotteen suunnitteluvaiheeseen. Pakkauksen siirtyessä tuotantovaiheeseen tiedontarve kutistui. Sähkökomponenttiin kohdistuva tiedontarve sen sijaan jatkui tuotteen koko elinkaaren ajan, sillä sitä kehitettiin niin tutkitun yrityksen tuotannossa kuin heidän asiakkaansa tuotantokäytössä. Asiakkailla on oleellinen rooli tiedontuottajana tutkimieni yritysten tiedonhallinnassa. Heidän kauttaan yritykset saavat merkittävän osan tarvitsemastaan tiedosta, myös asiakkaittensa muiden toimittajien hallitsemasta tiedosta. Ulkoiset verkostot osoittautuivat molemmissa tutkituissa yrityksissä kerrostuneiksi, joissa on sisäinen verkko, ulkoinen lähiverkko ja ulkoinen etäverkko. Lisäksi Energiayrityksen sisäisessä verkossa oli kaksi napaa, joiden ympärille tiedonhallinta kietoutui. Verkostoyhteistyön laajentaminen ja syventäminen nousivat selkeästi esiin yritysten tiedonhallinnan parantamisena. Lisäksi verkostojen ja tiedonhallinnan toimivuuden kannalta olisi oleellista kehittää tuote- ja toimintakonsepteja tukemaan yhteistoimintaa muiden toimijoiden kanssa. Osana tätä on myös yritysten sisäisten verkostojen toiminnan kehittäminen vastaavalla tavalla. Tuote- ja toimintakonseptien kehittäminen ja toteuttaminen yhteiskehittelynä verkostotoimijoiden kanssa antaisi mahdollisuuden jakaa asiantuntijuutta oppimisen ja osaamisen edistämiseksi. Oppimisen motiivit tulisivat kiinnitetyiksi yhteisen toiminnan motiiveihin ja intresseihin, sillä motiivit suuntaavat oppimistekoja